Epävarmuustekijät minimoitiin Kansallisarkiston päärakennuksen peruskorjaushankkeessa
Lähtötietomallin tuottaminen tiiviissä yhteistyössä arkkitehdin kanssa nopeutti merkittävästi tietomallipohjaisen suunnittelun aloittamista ja minimoi epävarmuustekijät hankkeen varhaisessa vaiheessa.
Taustaa hankkeelle
Helsingin Kruununhaassa, Rauhankatu 17:ssa sijaitseva Kansallisarkiston päärakennus koostuu vuonna 1890 valmistuneesta rakennuksesta sekä vuosina 1928 ja 1972 toteutetuista laajennusosista. Rakennuskokonaisuuden edellinen laajempi peruskorjaus toteutettiin 1960–70-luvun vaihteessa viimeisimmän laajennusosan rakentamisen yhteydessä. Nyt toteutettavassa, koko kiinteistön kattavassa peruskorjaus- ja parannushankkeessa uudistetaan kiinteistön talotekniset järjestelmät, kunnostetaan julkisivut, vesikatot ja piha-alueet ja tehdään huoltokorjaus- ja konservointitöitä.
Peruskorjauksen yhteydessä rakennuksen työtilat uudistetaan täysin, sillä valtiolla ollaan siirtymässä yhteiskäyttöisiin toimitiloihin, joissa eri virastot työskentelevät yhteisissä tiloissa. Uudistuksessa toteutetaan yhteinen työympäristö Kansallisarkistolle, Kotimaisten kielten keskukselle, Opetushallitukselle, Saavutettavuuskirjasto Celialle ja Suomen Akatemialle.
Näkymä tietomallista
Lähtöaineiston tehokas hyödyntäminen haastavassa hankkeessa
Tietoan laserkeilatun ja fotogrammetrisen mittausaineiston pohjalta tuotettiin hankkeen käyttöön kattava lähtötietomalli, jossa esitettiin eri rakennusosat ja –aineet/tyypit. Talo 2000 -luokittelua käytettiin luomaan kerros- ja rakennusosakohtainen työjärjestys ja aikataulu, joiden avulla arkkitehti pystyi ottamaan aineiston vaiheittain käyttöön. Malli tuotettiin tiiviissä vuoropuhelussa hankkeen arkkitehdin kanssa, mikä mahdollisti tietomallipohjaisen suunnittelutyön käynnistämisen jo 3 kuukautta mallinnuksen aloituksesta. Lähtöaineiston kokonaismallinnusaika oli hankkeessa noin 9 kuukautta, joten toimiminen arkkitehdin kanssa yhteisessä malliympäristössä nopeutti mallin käyttöönottoa yli puolella vuodella, ja tehosti sen hyödyntämistä suunnittelutyössä.

Heritage BIM
Hankkeen rakennushistoriallisen merkityksen takia tietomalliin vietiin yhteistyössä arkkitehdin kanssa myös rakennus- ja muutosvaiheet rakennushistoriaselvityksen mukaisesti. Tämä helpottaa korjaushankkeen suunnittelussa mm. eri aikakausien rakenteiden ominaisuuksien ja rakennusvaiheiden liittymäkohtien huomioimista.

Tietomallikoordinointi
Arkkitehdin lisäksi myös muut suunnittelijat pääsivät Kansallisarkiston peruskorjaushankkeessa hyödyntämään lähtötietomallia poikkeuksellisen varhaisessa vaiheessa. Tämä näkyi myös tietomallikoordinaattorin roolissa: Tietoan koordinaattori tuki erikoissuunnittelijoita mallin tehokkaassa hyödyntämisessä jo suunnittelun alkuvaiheessa. Samalla erikoissuunnittelijoiden tarpeita voitiin käydä läpi oikea-aikaisesti, mallinnustyön ollessa vielä kesken.
Suunnittelijoiden välinen vuorovaikutus on hankkeessa ollut tavanomaista tiiviimpää, kun ratkaisuja on voitu etsiä yhdessä jo luonnosvaiheen yhdistelmätietomallien avulla. Selainpohjainen Cintoo osoittautui tässä erittäin toimivaksi työkaluksi: sen avulla arkkitehti- ja talotekniikkamalleja voidaan ketterästi yhdistää jopa edellisenä päivänä laserkeilattuun pistepilviaineistoon.
Kiinnostaako riskienhallinta korjausrakentamisessa? Katso tallenne webinaaristamme, jossa esitellään lähtötietojen tehokkaan hyödyntämisen etuja Kansallisarkiston, Finlandiatalon ja Kannelmäen päiväkodin peruskorjaushankkeiden kautta.
Tietoa 25 vuotta -webinaarisarja jatkuu syyskuussa. Seuraava webinaari:
📅 Ke 17.9.2025 klo 10:00-10:45
📝 Fiksumpaa rakentamista tiedolla - informaatio osana digitaalista prosessia
🎙️ Ville Reima, Tietoa & Henna Kiviranta, Hartela
Webinaarin aiheena on tietomallien tiedon hyödyntäminen suunnittelussa ja rakentamisessa. Miten informaatio toimii osana digitaalista suunnittelu- ja rakentamisprosessia, ja voiko määrä- ja kustannuslaskentaa oikeasti tehdä tietomallipohjaisesti?
Case-esimerkkeinä urakoitsijan oma tuotanto Hartelalla ja julkiset hankkeet, kuten Helsingin kaupungin kohteet.
Luotettavat lähtötiedot
Jaakko Hauru
Tiimipäällikkö, Lähtötiedot
Toimiva tietomallintaminen
Miika Lemponen
Tiimipäällikkö, BIM Advisor
Kohdetiedot
Senaatti-kiinteistöt
