Inventointimallit ovat sujuvan korjausrakentamisen perusta

Tutkailet monen sadan kilometrin päässä sijaitsevaa rakennusta eri suunnista, virtuaalisesti, omalla työpisteelläsi. Huomaat inventointimallintajan mainitseman poikkeaman ja hymyilet tyytyväisenä; alkuperäisistä piirroksista poikkeavalla tavalla toteutettu ratkaisu havaittiin hyvissä ajoin ennen korjauksen aloittamista. Koska nyt tiedetään rakennuksen todellinen lähtötilanne, voidaan korjaus suunnitella sen mukaan ja näin säästyä yllätyksiltä, jotka näyttäytyvät usein ylittyvinä budjetteina ja aikatauluina.

Laserkeilaamalla tai fotogrammetrisesti mitatuista lähtötiedoista on muodostettu havainnollinen ja yksiselitteisesti ymmärrettävissä oleva pistepilviaineisto, johon inventointimalli perustuu. Se on mittatarkka. Sen avulla näet, missä kohdin rakentamisessa on poikettu piirustuksista ja mitä rakennuksessa täytyy korjata. Voit palata aina uudestaan tutkailemaan kohdetta ja sen yksityiskohtia ajankohdasta ja paikasta riippumatta, ja yhteistyö satojen kilometrien päässä työskentelevien kumppaneiden kanssa on sujuvaa.

Inventointimallissa kohde ja sen ominaisuudet ovat kuvattuna hankkeen lähtötilanteessa

Inventointimallintamisella tarkoitetaan rakennuksen lähtötilanteen mallintamista. Inventointimallia käytetään etenkin korjausrakentamisen suunnittelun lähtötietona, ja se toimii sellaisenaan hankkeen suunnittelumallin pohjana. Tarkasti mitatut 3D-pistepilviaineistot ja niihin perustuvat inventointimallit sekä näihin molempiin pohjautuva tietomallipohjainen suunnittelu minimoivat puutteellisista lähtötiedoista johtuvat suunnitteluvirheet sekä muutokset rakentamisen aikana. Tämä mahdollistaa hankkeelle pitävän kustannusarvion ja sujuvan aikataulun.

Inventointimallintamisen lähtötietoja ovat pistepilviaineistot, kohteesta tehdyt piirustukset ja suunnitelmat, kohteessa paikan päällä tehtyihin mittauksiin perustuvat mittauspiirustukset ja tarkemittaukset sekä muut dokumentit, esimerkiksi rakennushistoriaselvitysten inventointitiedot tai kuntotutkimuksella kerätyt tiedot. Muokkaamaton versio säilytetään lähtötilanteen kuvauksena, josta alkuperäiset mitat ovat tarkistettavissa.

Inventointimallintaminen mahdollistaa faktatietoon perustuvan suunnittelun

Tietomallimuotoiset lähtötiedot eli inventointimallit ovat sujuvan korjausrakentamisen suunnittelun lähtökohta. Inventointimallit ja muut lähtötietodokumentit tuotetaan yhdistelemällä laserkeilauksella tai fotogrammetrisesti kerättyjä mittaustuloksia, olemassaolevia suunnitelmia sekä muita lähtötietoaineistoja. Yhdistetyt tiedot analysoidaan ja niistä jalostetaan tarkoituksenmukainen ja luotettava kokonaisuus. Aineistoon sisällytetään tieto lähtötiedon luotettavuudesta, jotta aineistoa tutkaileva ymmärtää, mitä asioita rakennuksesta ei vielä tiedetä.

Mittausaineistoista voidaan tuottaa havainnollistavia näkymiä, mittakaavaan tehtyjä projektioita sekä virtuaalimalleja. Inventointimallinnuksessa laaditaan suunnittelijoiden lähtötiedoiksi tarvitsemat piirustukset, kuvat, tietomallit sekä virtuaalimallit. Yksityiskohtaisempaa dokumentointia toteutetaan etenkin rakennushistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin.

Inventointimallinnus hyödyttää hanketta monin eri tavoin

Inventointimallinnus tarjoaa monenlaisia hyötyjä hankkeisiin, joissa korjataan tai laajennetaan tai tehdään perusparannusta:

Luotettavien lähtötietojen mukaan tehty inventointimalli mahdollistaa faktoihin perustuvat ja yhteensopivat suunnitelmat.
Inventointimallinnuksen myötä havaitaan mahdolliset riskit ajoissa, mikä vähentää todennäköisyyttä hankkeen budjetin ylittymiseen ja aikataulun venymiseen.
Digitaalisessa, yhdessä sovitussa muodossa olevaa tietoa on helppoa hallita ja nopeaa jakaa.
Luotettavat lähtötiedot ja niihin perustuva inventointimalli mahdollistavat sen, että kiinteistön omistajalle ja käyttäjälle jäävä loppudokumentaatio vastaa toteutusta.
Inventointimalli on hyödynnettävissä myös kiinteistöomaisuuden hallinnassa.

Inventointimallinnuksen tekijän täytyy olla monialainen asiantuntija

Pistepilviaineisto näyttää vain pinnan. Inventointimallintajan tehtävä on tulkita muun aineiston perusteella ja kokemukseensa pohjautuen, millaisia rakennusosia pistepilven geometria kuvaa, ja mikä on niiden merkitys rakennuksessa. Inventointimallintamisen tekijällä tuleekin olla monialaista asiantuntemusta arkkitehtuurin historiasta ja rakennetekniikasta, minkä lisäksi tältä vaaditaan tuntemusta rakennuksen rakentamisajankohdan tyypillisistä ratkaisuista.

Käytettävissä olevien lähtötietojen laadulla ja määrällä on merkittävä vaikutus mallinnuksen työmäärään sekä työn vaativuuteen. Huolellista analyysiä ja alan erityisosaamista intenvointimallintajalta vaatii esimerkiksi kohde, josta eri aikakausina laadittu piirustusaineisto on ristiriitaista.

Tietoan asiantuntijat hallitsevat inventointimallinnuksen

Kohdeen ja hankkeen ominaisuudet, hankkeessa tehtävät toimenpiteet, suunnittelijoiden ohjelmistot sekä tietomallintamisen käyttötarkoitus vaikuttavat merkittävällä tavalla siihen, mitä inventointimallin tulee sisältää ja millä tavalla se mallinnetaan. Tämän vuoksi sovimme inventointimallinnuksen sisällön sekä sen tarkkuus- ja tietotason aina hankekohtaisesti hankeryhmän kanssa. Jos mahdollista, määrittely tehdään yhteistyössä arkkitehdin ja tietomallikoordinaattorin kanssa, jotta varmistetaan inventointimallin tarkoituksenmukaisuus, yhteensopivuus sekä käytettävyys hankkeen sekä kiinteistön elinkaaren aikana.