Havainnollistaminen on osa kaupunkisuunnittelijan työkalupakkia niin hankkeen sisäisessä kuin ulkoisessa viestinnässä. Tärkeitä työkaluja ovat 2D-havainnekuvat sekä kartat ja kaaviot, joilla pystytään viestimään täsmällisiä ja mitattavia asioita. Yhtä tärkeitä, mutta monin tavoin haastavampia ovat 3D-havainnollistukset, kuten perspektiivikuvat, animaatiot tai virtuaalimallit. Näitä käyttäessään suunnittelija astuu helposti virtuaaliseen suonsilmäkkeeseen.
Vielä vuosituhannen alkupuolella saattoi kaupunkisuunnittelu- tai talonrakennushankkeen perspektiivikuva olla luonnosmaisen viitteellinen. Visualisointitekniikoiden kehitys on tehnyt realistisen näköisten kuvien tuotannosta niin helppoa, että nykyisin katsoja odottaa perspektiivinäkymien olevan valokuvamaisen realistisia ja samalla vaatii, että kuvassa esitettyyn todellisuuteen voi luottaa. Tämän takia talonrakennushankkeiden myyntivisualisointeihin liitetään kissankokoisin kirjaimin teksti ”Taiteilijan näkemys”. Ikään kuin taiteilija olisi sellainen hieman holtiton henkilö, jonka haihattelun taakse voidaan paeta vastuuta, kun tekniset yksityiskohdat ovat rakentamisvaiheessa muuttuneet tai visualisoidun asunnon maisema ei vastaakaan todellisuutta.
3D-havainnollistusten visuaalinen vaikuttavuus on noussut samaan aikaan, kun ihmisten kuvanlukutaito on laskenut, julkisen keskustelun taso ”somettunut” ja journalismin taso heikentynyt. Uusimmat, tekoälyn mahdollistamat ketterät kuvatuotantotavat tuovat vielä oman lisänsä soppaan.
Havainnollistamisen haasteet kaupunkisuunnittelussa
Jos talonrakennushankkeiden visioiden ja tavoitteiden kuvittaminen ymmärrettävästi on haastavaa, ovat kaupunkisuunnittelijan viestinnälliset haasteet aivan toisella tasolla. Hankkeiden kesto on pidempi, viestinnän kohderyhmät ovat monimuotoisempia ja vaikutukset kansalaisten elämään monitahoisempia kuin yksittäisessä talonrakennushankkeessa. Lisähaasteena on, että kuvan pitäisi olla luettava, vaikka suuri osa realistisista elementeistä puuttuu – koska niitä ei tässä vaiheessa vielä suunnitella.
Rakennushankkeiden visuaalista viestintää kehitetään
Talonrakennushankkeissa kuvaviestinnän suunnittelun tarpeellisuus on jo huomattu. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on linjannut rakennushankkeiden viestintäsuunnittelun tärkeyttä uudis- ja perusparannushankkeiden viestintäohjeessaan. Senaatti-kiinteistöt taas tuottaa havainnollistamissuunnitelman osaksi merkittävien hankkeidensa tietomallinnussuunnitelmaa.
Viestintäsuunnitelman merkitys
Kaupunkisuunnittelun perinteisiin ei kuulu nimetä havainnollistuksia ”taiteilijan näkemyksiksi”. Kansalainen odottaa, että kaavahankkeen perspektiivikuva on yhtä pätevä dokumentti kuin 2D-havainnekuva. Oikean tyylilajin valinta on tärkeää viestin perille saamiseksi ja keskustelun pitämiseksi raiteillaan. Yhtä tärkeää on rakentaa hankkeen visuaalisesta aineistosta johdonmukainen kokonaisuus, joka palvelee hanketta koko sen keston ajan, ja jota on helppo tarvittaessa täydentää. Hankkeen viestintäsuunnitelman tulee sisältää myös suunnitelma hankkeen visuaalisesta viestinnästä.
Ohessa muutamia esimerkkejä erilaisista visuaalisista lähestymistavoista kaupunkitilan havainnollistamiseen.
