Yhteistoiminnallinen lähtötietomalli tehostaa ja nopeuttaa korjaushankkeita

Korjaushanke voi jäädä lähtötelineisiin jo ennen kuin työ edes alkaa. Perinteisesti inventointi- eli lähtötietomalli tilataan ja toimitetaan kerralla yhtenä kokonaisuutena.  Luovutuksen jälkeen alkaa todellinen työ: suunnittelijat avaavat mallin, huomaavat sen mahdolliset puutteet suhteessa omiin tarpeisiinsa ja aloittavat kommentointi- ja korjauskierrokset. Mallia korjatessa tehdään päällekkäistä mallinnustyötä, suunnittelu viivästyy ja hukka kertyy. Ongelma ei ole itse mallinnuksessa, vaan vakiintuneessa tavassa, jolla malli tuotetaan ja otetaan käyttöön. 

Yhteistoiminnallinen lähtötietomalli muuttaa perinteisen toimintatavan 

Entä jos mallia ei tuotettaisikaan erillisenä, suljettuna toimituksena, vaan se rakennettaisiin tiiviissä yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa työtä tehdessä? Tietoan tietomalliasiantuntija Jaakko Haurun mukaan työskentelymallin hyöty on välitön: 
- Kun mallia kehitetään yhteisessä ympäristössä, suunnittelija pääsee hyödyntämään sitä välittömästi jo työn aikana, ja laadunvarmistus tapahtuu tekemisen ohessa. 
Jaakko vertaa osuvasti työtavan hyötyjä moottoritiehen, joka vetää sitä paremmin, mitä enemmän liikennettä on.  

Kansallisoopperan peruskorjaus: suuria korjaustöitä talon toiminnan ehdoilla 

Jaakko Hauru nostaa esimerkiksi mallin hyödyntämisestä Kansallisoopperan peruskorjauksen, jonka aikatauluun perinteinen työtapa ei olisi ollut mahdollinen.  
Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Kasperi Aartoaho kertoo hankkeen olevan sikäli poikkeuksellinen, että toiminnan keskeyttäminen tai sijoittaminen väistötiloihin korjausten ajaksi ei ole mahdollista. Useaan vaiheeseen ja vuosiksi eteenpäin suunnitellut korjaustyöt on sovitettava pala kerrallaan talon toimintaan sitä häiritsemättä. 
- Inventointimallin ja arkkitehtisuunnittelun tilaaminen erillisinä olisi tarkoittanut meille vähintään suunnittelun aloituksen viivästystä ja sen mukaisia kustannuksia, Aartoaho kertoo. 
- Samanaikainen mallinnus ja suunnittelu mahdollisti välittömän palautteen ja tarpeiden tarkentumisen ja esti työn tekemisen kahteen kertaan. 
Aartoaho lukee mallin eduiksi myös yhteistyön tiivistyminen osapuolten välillä, mikä hänen mukaansa parantaa työn laatua ja sitoutumista.  
- Malli ohjaa osapuolia aidosti tekemään tiiminä työtä yhteisen päämäärän eteen – paremmin kuin juridinen velvoittaminen, hän täydentää. 

Yhteinen toimintaympäristö mahdollisti suunnittelun ja mallinnuksen samanaikaistamisen 

Arkkitehti Riikka Hautala ARCO-arkkitehtitoimistosta kertoo, että aluksi hankkeeseen kehitettiin yhteistyössä yhteinen toimintamalli ja luotiin sitä tukeva alusta.  
- Yhdessä Tietoan kanssa pohdimme ja sovimme mallissa toimimisen tavat. Yhteydenpito osapuolien kesken oli lähes päivittäistä yhteisellä Slack-kanavalla ja palavereissa.  
Hautala kertoo, että aikataulu pakotti priorisoimaan hanketta pieniin palasiin. Samalla mallia täydennettiin vastaamaan täsmällisesti suunnittelun tarpeita. 
- Tässä tapauksessa tulivat tutuksi myös suunnitteluohjelman uudet toiminnot, joiden avulla mallin samanaikainen kehittämisen ja sillä työskentely sujuivat toisia häiritsemättä. 
- Itselle tällainen työmalli oli uusi, mutta jatkossa näen sen kyllä erinomaisena toimintamallina silloin, kun aikataulu on tiukka ja varaa virheisiin ei ole, summaa Hautala.

Kriittinen työkalu erityisesti vaativiin korjaus- ja muutoshankkeisiin 

Yhteistoiminnallinen lähtötietomalli on oikea valinta tilaajille, jotka haluavat vähentää riskejä, nopeuttaa hankkeen käynnistymistä ja hallita olemassa olevien rakenteiden epävarmuuksia ja tiedon laatua. Se sopii hankkeisiin, joissa lähtötietomallia on aidosti tarkoitus käyttää suunnittelun moottorina. Mallin hyödyt ovat välittömästi havaittavissa nopeana starttina, oletettavissa olevan suunnitteluajan lyhenemisenä ja parempana laatuna osapuolten tiiviimmän, samanaikaisen yhteistyön kautta. 
- Voisin jopa sanoa, että malli toimii sitä paremmin, mitä haastavampi on projekti, tiivistää Tietoan Jaakko Hauru.

Kolme tärkeintä hyötyä:

• Aikainen hyödyntäminen: Kun mallinnus vaiheistetaan loogisesti (esimerkiksi kerroksittain tai lohkoittain), voi suunnittelutyö alkaa reilusti ennen kuin koko rakennuksen inventointi on valmis. 

• Tarkoituksenmukainen sisältö: Mallin sisältö ja tarkkuus mitoitetaan todelliseen käyttötarpeeseen. Kun keskitytään hankkeelle lisäarvoa tuoviin osuuksiin, jää turha työ tekemättä. 

• Laadunvarmistus työn aikana: Kysymykset, täydennykset ja korjaukset ratkaistaan silloin, kun tieto syntyy – ei kuukausia myöhemmin massiivisena muutoslistana. 

Kaipaatko varmuutta hankkeesi lähtötietoihin?

Tietoan asiantuntijat – kuten ketterä BIM Advisor -palvelumme – auttavat määrittelemään ja tuottamaan juuri teidän hankkeeseenne sopivat lähtötiedot, joko yksittäisenä täsmäiskuna tai osana laajempaa kumppanuutta. Ota yhteyttä!