Mannerheimintien ja Kalevankadun kulma on yksi Helsingin näkyvimmistä kaupallisista sijainneista – ja yksi ahtaimmista. Kun kiinteistösijoitusyhtiö Sponda käynnisti vanhan toimitalon korvaamisen uudella Signe-toimitalolla, oltiin poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa. Historiallinen uimahalli seinänaapurina, kauppakeskus toisella puolella ja Helsingin vilkkain katu edessä. Tässä ympäristössä perinteinen lähestymistapa – mittaa, suunnittele, rakenna ja korjaa ongelmat matkan varrella – olisi sisältänyt enemmän riskejä. Onnistuminen edellytti, että päätöksenteko perustui luotettavaan tietoon, ei oletuksiin.
Jopa purettava rakennus mallinnettiin
Hankkeen ensimmäinen suuri haaste oli vanhan rakennuksen purkaminen. Tontilta piti poistaa vuosikymmeniä vanha toimistorakennus sekä louhia noin 10 000 kuutiota kalliota – kaikki ahtaasti kahden toiminnassa olevan naapurikiinteistön seinissä kiinni.
Pääurakoitsija Jatke Toimitilojen projektipäällikkö Niklas Huitti kertoo, että vaativan purkutyön nopeuttamiseksi ja 4D-aikataulun mahdollistamiseksi purettava rakennus mallinnettiin ennen raskaspurun alkua.
- Tyypillisesti tietomallinnusta hyödynnetään rakentamisessa, ei purkukohteissa. Signessä myös purettava rakennus mallinnettiin, jotta raskaspurku voitiin visualisoida 4D-aikataulussa. Tämä vähensi riskejä ja teki purun aikataulusta selkeän kaikille hankkeen osapuolille.
- Vanhojen pohjapiirrosten heikko laatu lisäsi mallinnuksen manuaalista työtä merkittävästi. Tekoälypohjaista mallinnusta kokeiltiin jo vuonna 2024, mutta työkalujen tarkkuus ei tuolloin vielä riittänyt tähän käyttötarkoitukseen. Kehitys on kuitenkin ollut nopeaa, ja vastaava työ olisi nykyään todennäköisesti automatisoitavissa huomattavasti pidemmälle. Huolellisesti tehty ennakkosuunnittelu oli silti perusteltua turvallisuuden, tiukan aikataulun ja vaativan logistiikan takia, Niklas Huitti kertoo.
Tahtituotanto ja päivittäinen tilannekuva ahtaalla työmaalla
Signe on pääosin paikallavalurakenteinen, kahdeksan maanpäällistä ja kaksi maanalaista kerrosta käsittävä toimitalo. Työmaa-aika on jaettu kolmeen osakokonaisuuteen – pohjatöihin, runkotöihin ja sisävalmistusvaiheeseen – joista jokainen on viety tahtiaikatauluun.
Tahtituotannon toimivuus edellyttää laadukasta pohjatietoa ja ajantasaista tilannekuvaa. Signessä urakoitsijat merkitsivät kolme kertaa viikossa oman työnsä etenemisen digitaaliseen sovellukseen, jolloin valmiusprosentteja pystyttiin suodattamaan kerroksittain, tahtialueittain ja urakoitsijakohtaisesti.
Niklas Huitti korostaa päivittäisjohtamisen merkitystä tahtituotannossa. Tarkkakaan tuotantoaikataulu ei yksin riitä, vaan työnjohtajien on jatkuvasti ennakkosuunniteltava tulevia työvaiheita ja ratkaistava päivittäin esiin nousevia esteitä. Luotettava ja reaaliaikainen tilannekuva auttaa reagoimaan nopeasti, jotta tehtävät saadaan tehtyä suunnitellussa tahdissa. Tiiviissä kaupunkikeskustassa tämän merkitys korostui entisestään.
Lähtötietojen laatu ratkaisee – myös naapurusto osana tietomallinnusta
Yksi Signe-hankkeen poikkeuksellisista piirteistä oli yhteistyö naapurikiinteistön kanssa. Hanke kävi aktiivista tiedonvaihtoa viereisen Yrjönkadun uimahallin peruskorjaushankkeen kanssa muun muassa logistiikan aikatauluttamisesta. Tietomallikokouksissa jaettiin tietoa, jonka avulla vältettiin päällekkäisyyksiä – kumpikin hanke pystyi varautumaan naapurin työvaiheisiin hyvissä ajoin.
- Tiiviissä kaupunkiympäristössä vierekkäisten hankkeiden yhteistyö on käytännössä välttämätöntä. Kun rakennukset ovat seinänaapureita, ajantasaiset ja luotettavat lähtötiedot eivät voi rajoittua vain siihen, mitä omalla tontilla tapahtuu, Huitti jatkaa.
Rikastamalla kaikki irti tietomalleista
Huitti kertoo, että Jatkeella on tapana rikastaa käytettäviä tietomalleja hankekohtaisesti niiden käyttötarkoituksen mukaan.
- Signe-hankkeessa olemme rikastaneet suunnittelijoiden IFC-malleja tahtituotannon ennakkosuunnittelua varten. Käytännössä olemme lisänneet malleihin sijaintitietoja, kuten tahtialuetietoja, sekä generoineet koneellisesti määrälaskentaa varten puuttuvia objekteja, kuten asennuslattioita ja pintamateriaaleja. Lisäksi olemme vakioineet eri suunnittelualojen mallien tietosisältöjä ja tuottaneet vakioitua määrätietoa. Tämä on nopeuttanut tahtituotannon suunnittelua ja tehnyt siitä merkittävästi tarkempaa.
Huitti korostaa ennakkosuunnittelun merkitystä etenkin Signen kaltaisissa kohteissa, joissa tiukka aikataulu, vaativa logistiikka, liikennejärjestelyt ja useat sidosryhmät lisäävät suunnittelun vaatimustasoa.
- Tietomallintamisessa on aina mietittävä mallinnustarkkuuden ja kustannustehokkuuden suhdetta. Olisi tietysti hyödyllistä, jos mallit olisivat täydellisiä sekä tarkkuudeltaan että tietosisällöltään, mutta nykyisillä mallinnusohjelmilla se ei ole aina järkevä tai kustannustehokas tavoite. Siksi hankkeen alussa on tärkeää määritellä, millä tarkkuudella mallinnetaan ja mitä käyttötarkoitusta varten.
Huitin mukaan samalla pitäisi miettiä, mitä tuotanto tarvitsee malleilta. Työmaalla tehtävä mallien rikastaminen on usein erittäin kustannustehokas tapa saada malleista enemmän irti. Kun malliin lisätään tuotannon kannalta olennaista tietoa, se muuttuu työmaan näkökulmasta paljon käyttökelpoisemmaksi.
- Yhteensovitus pitäisi kuitenkin tehdä jo suunnittelupöydällä, ettei ratkaisuja jätetä työmaan selvitettäväksi. Esimerkiksi talotekniikan kannakkeiden mallintaminen voisi monissa hankkeissa olla järkevää, koska ne vaikuttavat suoraan talotekniikan yhteensovitukseen ja toteutettavuuteen.
Tietomallintaminen ja hiilijalanjälki kulkevat käsi kädessä
Signe tavoittelee LEED Platinum -ympäristösertifikaattia, A-energialuokkaa ja WELL Gold -sertifikaattia. Hankkeen neliökohtaiset materiaalipäästöt ovat noin kolmanneksen alhaisemmat kuin tavanomaisessa toimistorakentamisessa, ja rakennus täyttää EU:n taksonomian vaatimukset.
Näihin tavoitteisiin pääseminen ei tapahdu ilman tietoa.
- Erilaisten runkovaihtoehtojen hiilijalanjälkiä vertailtiin suunnitteluvaiheessa, ja päädyttiin materiaalitehokkaaseen jälkijännitettyyn paikkavalurunkoon. Tietomalli on toiminut hiilijalanjälkilaskennan keskeisenä lähtötietona läpi hankkeen, Huitti kertoo.
Myös purkuvaihe noudatti niin sanottua green dealia: kierrätys- ja uusiokäyttöaste oli 97,8 prosenttia ja hyötykäyttöaste 99,5 prosenttia. Puretusta rakennuksesta otettiin uusiokäyttöön muun muassa julkisivugraniittia, marmorilaattoja, keittiökalusteita ja sisäovia. Esimerkiksi julkisivugraniitti sai uuden käyttötarkoituksen uuden rakennuksen terassien lattiapinnoissa.
Mitä Signe opettaa alalle?
Vuoden 2025 Työmaaksi valittu Signe-hanke on enemmän kuin yksittäinen toimitilakohde Helsingin ydinkeskustassa. Se osoittaa konkreettisesti, miten digitaalisten työkalujen, tietomallinnuksen, 4D-aikataulutuksen, tahtituotannon digitaalisen ohjauksen ja reaaliaikaisen tilannekuvan yhdistäminen tukee rakentamisen ennakoitavuutta ja päätöksentekoa erityisesti haastavassa kaupunkiympäristössä. Aina ei tarvita Mannerheimintien ahtainta tonttia oppiakseen tämän. Riittää, että ymmärtää, mitä maksaa päätöksenteko ilman luotettavaa tietoa.
Tietoa toimi Signe-hankkeen tietomallikoordinaattorina tiiviissä yhteistyössä Sarc + Sigge Arkkitehdit Oy:n kanssa.
