Suomen ensimmäinen julkinen uimahalli avautui mittavan perusparannuksen jälkeen uimareille ja saunojille keväällä 2026, pari vuotta ennen hallin satavuotisjuhlia. Yksityisen Uimahalli Oy:n rakennuttama halli oli valmistuessaan varsinainen puhtauden ja ruumiinkulttuurin pyhättö. Monipuolisten kylpylä- ja uintimahdollisuuksien lisäksi palveluihin kuuluivat mm. tennissali, fysikaalinen hoitola, silityslaitos ja kampaamo.
1920-luvulla Helsingissä oli vielä toistasataa yleistä saunaa, mutta valtaosa näistä oli varsin arkisia peseytymispaikkoja. Yrjönkadun uimahalli pyrki esittelemään helsinkiläisille monipuolisempaa kylpyläkulttuuria ylevissä puitteissa. Hallissa oli suomalaisen saunan lisäksi tarjolla mm. roomalaisia kylpyjä ja höyrykaappikylpyjä.
Uima-altaat palvelivat alkuvuosina myös urheiluseuroja, olihan halli vuosikymmeniä Helsingin ainoa ympärivuotinen sisäuimapaikka. Helsinkiin kyllä suunniteltiin useita uimahalleja 1930-luvulla, mutta rahoitushaasteiden ja lopulta sodan takia ne jäivät toteuttamatta. Seuraava julkinen uimahalli rakennettiin vasta 1960-luvun lopulla Pirkkolan liikuntapuiston yhteyteen.
Vaikka Helsingissä on nykyisin useita sisäuimahalleja, ja niitä käytetään ahkerasti – yli 3 miljoonaa käyntiä vuosittain! – on Yrjönkadun uimahalli säilyttänyt oman erityisasemansa rentoutumisen ja kiireettömän hemmottelun paikkana. Perusparannus haluttiin tehdä säilyttäen mahdollisimman hyvin alkuperäinen tunnelma, tilat, detaljit ja pintamateriaalit. Tietoa oli viiden vuoden ajan mukana tässä vaativassa hankkeessa tietomallikoordinaattorin ja aikataulutyöskentelyn ohjaajan ominaisuudessa sekä tuottamassa täydentävää lähtötietoaineistoa Helsingin kaupungin omien mittausten tueksi.
Artikkelin kuvat: Katri Lehtola Keksi Agency / Helsingin kaupunki
Toimiva tietomallintaminen
Johanna Strandman
Tietomallikoordinaattori
Luotettavat lähtötiedot
Jaakko Hauru
Tiimipäällikkö, Lähtötiedot
