Helsingin olympiastadion
Helsingin Olympiastadionin mittava peruskorjaushanke uudistaa stadionin ja sen ympäristön.
Hankkeessa haluttiin varmistaa, että perinteikkään kohteen kunnostuksessa keskitytään alusta asti oikeisiin asioihin ja että stadionin ylläpitoa voidaan suunnitella pitkälle tulevaisuuteen. Siksi peruskorjausprojektin ensimmäinen vaihe oli kattava lähtötietojen kartoitus. Toteuttajaksi valittiin tietomallinnuksen asiantuntija Tietoa.
Laserkeilaamalla ja inventointimallilla luotettavat lähtötiedot eri suunnittelijoiden käyttöön
Stadion mitattiin laserkeilaamalla ja mittauksien pohjalta laadittiin inventointimalli eli nykytilanteen mittatarkka tietomalli sekä mittauspiirustukset.
”Olympiastadionin inventointimallintamisen tavoitteena oli saada vanha ja monimuotoinen rakennus kartoitettua luotettavasti”, projektijohtaja Aulis Toivonen HKR:sta kertoo. ”Vanhan ajan menetelmät ja tietojen siirtäminen piirustuksiin on ollut vajavaista, mutta inventointimallintamisen avulla saimme selvitettyä mm. kohteen laajuuden tarkasti. Inventointimalli auttoi meitä jo pyytäessämme suunnittelutarjouksia”, Toivonen mainitsee ja jatkaa ”Mittatarkan pistepilviaineiston avulla suunnittelijat säästävät aikaa, kun työmaakäyntien sijasta rakennusta voidaan tutkia omalla työpisteellä.”
Arkkitehdit NRT Oy:stä Juuso Hatakka katsoo oikean lähtötiedon saamisen olevan arkkitehdin työn kannalta olennaista.
”Tietomallipohjainen suunnittelu tällaisessa kompleksisessa kohteessa on välttämätöntä tilojen ja rakenteiden tutkimisessa sekä talotekniikan sovittamisen kannalta”, Hatakka toteaa. ”Tietoan mallista näkee, että arkkitehdin toiveiden mukaisen ja mittatarkan inventointimallin saamiseksi on nähty paljon vaivaa. Mittatarkkuus oli loistava juttu mallissa ja todella tarpeellinen suunnittelun kannalta”, Hatakka kertoo.
Myös stadionin talotekniikkasuunnittelusta vastaavan Projectus Teamin projektipäällikkö Erkki Hakanen näkee tietomallintamisen hyödyn suunnittelijan kannalta. ”Inventointimalli vie suunnittelun ja oikeellisuuden uudelle tasolle. Tietomalli vähentää oletuksia ja ratkaisut sekä suunnittelu perustuvat konkreettisiin faktoihin eikä arvauksiin”, Hakanen toteaa.
Hankkeen rakennesuunnittelun tietomalliasiantuntija Antti Hämäläinen Sweco Asiantuntijapalvelut Oy:stä toteaa tietomallinnuksen olevan stadionin kokoisessa hankkeessa ainoa tapa selvittää todellinen mittamaailma.
” Onhan entisaikaan pärjätty ilman tietomallinnusta, jolloin on tehty suunnitelmia ja nämä on työmaalla soviteltu kohdilleen”, Hämäläinen mainitsee. ”Huonoilla lähtötiedoilla tulisi isoja riskejä. Kun tehdään hyvä inventointimalli ja hyvät suunnitelmat tietomallintamalla, se säästää aikaa ja helpottaa työtä toteutusvaiheessa. Lisäksi täysin mallintaen tehdyt suunnitelmat ovat erinomainen tietopaketti kiinteistön käyttö- ja ylläpitovaiheeseen sekä tulevaisuuden korjaushankkeisiin”, Antti Hämäläinen summaa.
Suunnittelijoiden mielestä peruskorjaushankkeessa, jossa halutaan hyödyntää tietomallintamista inventointimallintaminen on ehdoton edellytys. ”Jos ei ole inventointimallia, ei ole myöskään mallipohjaista suunnittelua”, Erkki Hakanen sanoo.
Tietomallintamisen avulla kustannusten ja aikataulun hallinta helpottuvat
Aulis Toivosen mukaan tietomallintamisen hyöty projektin kustannusten sekä lisä- ja muutostöiden hallinnassa on merkittävä.
”Ennen on tehty ilman mallinnusta mitä vaan, mutta se on vaatinut enemmän aikaa ja rahaa. Tietomallintamisen avulla hankkeen suuria muutostyökustannuksia saadaan pienennettyä”,Toivonen summaa.
Myös Stadion-säätiön toimitusjohtaja Maija Innanen näkee inventointimallin tuomat hyödyt kustannusriskien ja aikataulun hallinnassa ehdottomina.
”Meneillään on mittava perusparannus, joten meillä täytyy olla tarkka tieto siitä, mitä rakennus pitää sisällään. Ilman inventointimallia suunnitelmien tekeminen olisi ollut kovin vaikeaa. Riskit kustannustason riistäytymisestä tämän tason hankkeessa ovat suuret. Inventointimalli poistaa näitä riskejä. Mitä enemmän pohdittavaa ja ratkaistavaa jää rakennusvaiheeseen, sitä kauemmin se vaihe kestää”, Innanen sanoo.
Tietomallintaminen havainnollistaa ja auttaa hahmottamaan
Aulis Toivosen mukaan tietomallintaminen on muuttanut korjausrakentamista hyvään suuntaan, sillä sen avulla rakennuksista saadaan entistä havainnollisempaa tietoa.
”Tietomallintamisen avulla havainnollistaminen nousee kolmanteen potenssiin. Suunnitelmien valmiusastetta voidaan tarkastella suunnitteluryhmän toimesta paremmin ja myös tilaajan ymmärrys kasvaa, kun asia on nähtävissä konkreettisen näköisenä. Myös suunnittelun ristiriitaisuudet pystytään nykyisin hahmottamaan paremmin”, Aulis Toivonen toteaa.
Tietomallintaminen tehostaa projektiryhmän työskentelyä
Tietomallintaminen tuo selkeää hyötyä projektin osapuolten väliseen kommunikointiin.
”Kun suunnittelijoilla on käytössään yhteinen malli, kaikki osapuolet näkevät asian samalla tavalla ja asioista keskustellaan samoista lähtökohdista”, Antti Hämäläinen kertoo.
”Nähdään missä ollaan menossa eli esimerkiksi onko ylipäätään mahdollista saada kaikkea mahtumaan käytettävissä olevaan tilaan”, toteaa arkkitehti Juuso Hatakka Arkkitehdit NRT Oy:stä.
Aulis Toivonen HKR:sta näkee tietomallintamisen arvon suoraan oman työnsä kannalta.
”Mahdollista olisi ollut tehdä kuten ennen, mutta kun on pelivälineet ja tavat olemassa, kannattaa niitä käyttää”, toteaa Toivonen. ”Ilman tietomallinnusta oma työmääräni ja epävarmuustekijät olisivat olleet huomattavasti suuremmat. Olympiastadionin inventointimallintaminen onnistui oikein hyvin. Tietoa teki hyvän pohjatyön ja inventointimalli on kelpo työväline suunnittelijoiden jatkotyöskentelyä varten”, Aulis Toivonen sanoo.
Haastateltuina:
Tilaaja: Stadion-säätiö, toimitusjohtaja Maija Innanen
Rakennuttaja: Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto, HKR-Rakennuttaja, projektijohtaja Aulis Toivonen
Arkkitehti: Arkkitehdit NRT Oy, arkkitehti Juuso Hatakka
Talotekniikkasuunnittelu: Projectus Team Oy, projektipäällikkö Erkki Hakanen
Rakennesuunnittelu: Sweco Asiantuntijapalvelut Oy, tietomalliasiantuntija Antti Hämäläinen
