Tietomalli on koulurakentamisen yhteinen kieli
Nykyaikainen koulurakennus on monimutkainen kokonaisuus, jossa tekniikka, pedagogiset tarpeet ja vaativa arkkitehtuuri kohtaavat. Rakennusliike Laptin rakennuttajapäällikkö Laura Somppi avaa, miksi tietomallinnus on välttämätön työkalu Rauman Nanunkallion koulun kaltaisissa yhteistoiminnallisissa hankkeissa. Kun kerrostalon rakentamisen logiikka ei riitä, tietomallinnus voi toimia koulurakennuksen KVR-urakan selkärankana.
Koulurakentaminen on käsityötä luokkahuone kerrallaan
Nanunkallion koulun, päiväkodin ja valmistuskeittiön rakentaminen on vaativa KVR-urakka, joka eroaa merkittävästi asuntorakentamisesta. Laura Somppi kuvailee eroa osuvasti: siinä missä kerrostalokohteissa voidaan monistaa kerroksia ja hyödyntää toistuvuutta, koulurakentaminen on käsityötä luokkahuone kerrallaan.
– Koulurakennuksissa ei ole samanlaista toistuvuutta. Samaan aikaan esimerkiksi talotekniikkaa ei voi suunnitella lohkoittain, vaan se on mietittävä kokonaisuutena. Tämä tekee paketista enemmän "levällään olevan" kuin asuntokohteissa, Somppi kertoo.
Tämä asettaa paineita suunnittelun yhteensovitukselle. Arkkitehdin malli on ajallisesti pitkän tarjousvaiheen johdosta usein pitkällä jo alkuvaiheessa, kun taas muut suunnittelualat vasta aloittelevat.
Hankkeessa tietomallikoordinaattorina toiminut Tietoan tietomalliasiantuntija Johanna Strandman sanoo aikataulupaineiden kuuluvan työnkuvaan.
– Koulurakennuksissa edetään usein konkreettisten maalien, kuten hankintapakettien tilauksien sanelemilla ehdoilla. On myös luontevaa, että esimerkiksi talotekniikan osalta tietomallit tarkentuvat vaihe vaiheelta ollen hankesuunnitteluvaiheessa vielä varsin karkealla tasolla, kertoo Strandman.
Maallikon tulkista päätöksenteon työkaluksi
Tietomalli ei ole vain suunnittelijoiden työkalu, vaan se toimii tulkkina rakentajien ja tulevien käyttäjien välillä. Nanunkallion hankkeessa käyttäjiä kuunneltiin herkällä korvalla jo ennen toteutusvaihetta.
– Tietomalli on erinomainen päätöksenteon työkalu. Sen avulla rehtorin tai päiväkodin johtajan on helppo hahmottaa tilat mallin avulla. Toki se palvelee suunnittelijoitakin toteutusvaiheessa, kun joudutaan vaikkapa valitsemaan, väistääkö sähkö putken vai toisinpäin, Somppi toteaa.
Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa myös valmiutta muutoksiin. Malleja joudutaan muokkaamaan juoksussa, mikä vaatii tietomallikoordinaattorilta ja suunnittelijoilta joustavuutta ja tiukkaa otetta muutoksenhallintaan. Vaikka pääsuunnittelijalla on vastuu kokonaisuudesta, Laura Somppi korostaa tietomallikoordinaattorin roolia käytännön asioiden yhteensovittamisessa.
– Tietomallikoordinaattorilla on tärkeä rooli esimerkiksi tietomallikokouksissa. Yhteistyövetoinen malli vaatii sitä, että joku pitää langat käsissä teknisellä tasolla.
Tietoan Strandman kertoo, että Nanunkallion tietomallikokouksiin on osallistunut poikkeuksellisen monen alueen edustajia suunnittelijoista ja hirsirunkorakentajista aina Rauman kaupungin tilapalveluiden edustajiin saakka.
– Jokaisella on kokouksissa oma intressialueensa; siinä missä rakentajaa kiinnostaa seuraava työvaihe, tilaajan ajatukset voivat olla jo valmistumisen jälkeisissä elinkaariasioissa tai vaikka rakennuksen hiilijalanjäljessä, jatkaa Strandman.
– Tietomallikoordinaattorilta vaaditaan hyvää rakennusalan perustuntemusta. On tärkeää ymmärtää erityyppisten tilojen, kuten vaikkapa keittiön perusperiaatteet ja -vaatimukset, vaikka päävastuu toki onkin suunnittelijalla, valottaa Johanna Strandman.
Haastava maasto ja hirsiseinät – tietomallista apua koko projektin ajaksi
Nanunkallion koulu sijoittuu rinteeseen, mikä tekee maastosta haastavan. Tässä kohtaa tietomallinnus on tuonut konkreettista apua maanrakennustöiden ennakointiin.
– Olemme mallintaneet nykyisiä ja tulevia kalliopintoja, mikä auttaa hahmottamaan louhintatarpeita tarkasti, Somppi kertoo.
Hirsiseinien tietomallit tuovat oman mausteensa kokonaisuuteen, samoin kuin puurakentamisen vaatimat sääsuojamallit. Kun toteutussuunnittelun aikataulu on tiukka, mallinnuksen on pysyttävä ajan tasalla reaaliajassa.
– Sääsuojamallien lisäksi tietomallikoordinaattorin ruudulle voi toisinaan tulla rakentamisen logistiikkaan liittyviä mallintamistarpeita. Omista kohteistani muistan Helsingin Yrjönkadun uimahallin, jossa tavaraliikenteelle oli käytettävissä suurin piirtein parkkiruudun kokoinen tila, muistelee Tietoan Strandman.
Tietomalleissa vielä paljon hyödynnettävää
Somppi näkee tietomallinnuksessa vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia suunnittelun ja rakentamisen vaiheissa. Tavoitteena on, että myös työmaalla siirryttäisiin yhä enemmän 3D-mallin käyttöön perinteisten piirustusten sijaan.
Esimerkiksi määrälaskennassa voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän tietomalleja sen sijaan, että laattaneliöitä ja maalattavia seinäpintoja lasketaan 2D-piirustuksista. Jatkossa mallit voivat ohjata myös aikataulutusta, mutta suurimman hyödyn hän näkisi mallien tarkastuspisteiden koordinoinnissa.
– Tietomallit ovat hyvää vauhtia kehittymässä projektijohdon yleistyökaluksi, mutta vielä emme aivan kaikkea osaa ottaa niistä irti, Somppi pohtii. Meillä on vielä opettelemista siinä, miten ja millä tarkkuudella tietomalleja tulisi käsitellä projektin eri vaiheissa ja tarkastuspisteissä.
Tietoan Strandmanilla on hyvä käytännön vinkki tähän:
– Tietomallikoordinaattori käy tarkastuspisteessä projektinjohdon, kustannuslaskijan tai työmaan kanssa läpi tietomallien tilanteen ja sisällön, jotta heille on selkeää, miten ja missä määrin mallit ovat hyödynnettävissä sillä hetkellä.
