Milloin korjausrakennusprojektia voidaan sanoa onnistuneeksi? Silloin, kun kuuluisia istutko tukevasti -kysymyksellä alkavia puheluita ei urakoitsijalta tule? Silloin, kun aikataulu lähestulkoon pitää? Vai silloin, kun kustannukset eivät mopon lailla keuli käsistä? Mitattuun dataan ja muihin dokumentteihin perustuva lähestymistapa vähentää epävarmuutta, poistaa oletuksia ja parantaa yhteistyötä eri osapuolten kesken.
“Aina ei tiedetä edes sitä, että mitä ei vielä tiedetä”
Tietoa 25 vuotta –webinaarisarjan toisessa osassa pureuduttiin korjausrakentamisen laadun parantamiseen digitaalisen työnkulun ja luotettavien lähtötietojen avulla. Tietoan toimitusjohtaja Marko Rajala ja tietomallipohjaisten lähtötietojen tuottamisen prosesseista vastaava Jaakko Hauru pohtivat aluksi, miten valtava merkitys lähtötiedolla on hankkeen onnistumisen kannalta.
- Mitä vanhemmasta rakennuskannasta on kyse, sitä vähemmän luotettavaa lähtötietoa on käytössä. Ei tiedetä tarkkaan, mitä vastaan tulee eikä tiedetä edes sitä, mitä ei vielä tiedetä. Arkkitehti tai rakennesuunnittelija joutuu perustamaan työnsä oletuksiin, kun lähtötietojen pitävyyttä ei voida todentaa, toteaa Rajala.
Suurimpia korjausrakentamisen haasteita ovat olemassa olevien lähtötietojen puutteellisuus ja luotettavuus. Usein rakennukseen on jossain vaiheessa tehty korjauksia, mutta niitä ei ole dokumentoitu. Harvinaista ei ole sekään, että rakennusvaiheessa on poikettu suunnitelmista ja piirustuksista, jolloin dokumentaatio ei pidäkään täysin paikkaansa. Mikäli lähtötietoja ei tuoteta uudestaan siten, että erotellaan todennettu tieto muusta kokonaisuudesta ja suunnitelmat tehdään puutteellisten tietojen pohjalta, edessä voi olla suuriakin rakentamisen aikaisia yllätyksiä, jotka vaikuttavat kustannuksiin, aikatauluihin ja lopputulokseen.
Mitatun datan yhdistäminen muuhun lähtötietoon pakottaa puuttumaan ongelmakohtiin ennalta
Korjausrakentamiselle on tyypillistä, että työn edetessä eteen tulevat haasteet joudutaan ratkaisemaan aikataulupaineessa joko kohteessa tai palaamaan suunnittelijan pöydälle, mikä viivästyttää projektia ja aiheuttaa lisää kustannuksia.
- Laserkeilaus ja fotogrammetria ovat tietomallintamisen työvälineitä, joiden avulla oletettu, käytettävissä oleva tieto muutetaan todennetuksi tiedoksi, avaa Jaakko Hauru. Uudet menetelmät muuttavat myös totuttua prosessikulkua, kun pystymme tuomaan laserkeilauksen avulla purku- ja rakennusvaiheen väliin todennettua tietoa varmistamaan laatua.
Lähes kaikkien Tietoan korjauskohteiden taustalla on ollut tarve talotekniikan uudistukselle. Jotta suunnitellut järjestelmät ja laitteet mahtuvat niille varattuihin tiloihin vaadittavine läpivienteineen, voidaan laserkeilausaineistoa verrata tietomalliaineistoihin ja helposti varmistua suunnitelmien toteuttamiskelpoisuudesta.
Laserkeilauksen avulla voidaan vähentää riskejä ja lyhentää aikataulua, kun todennettua tietoa tuodaan oletettujen lähtötietojen rinnalle hankkeen alussa ja työn edetessä
Tietomallintaminen parantaa ja nopeuttaa toimijoiden välistä yhteistyötä
Webinaarissa Hauru kiinnitti erityistä huomiota projektin viestintään ja tietomallinnusympäristössä työskentelyyn.
- Kun perinteisessä projektimallissa tieto liikkuu tilaus- ja toimitusperiaatteella vaihe vaiheelta, tietomallinnusympäristössä useat tehtävät tapahtuvat samanaikaisesti toisiaan tukien ja häiritsemättä, Hauru kertoo.
Selaimessa toimivat alustat, kuten Cintoo mahdollistavat laserkeilauksen pistepilvien ja tietomallien helpon yhdistämisen ja vertaamisen.
Epävarmuustekijöiden minimoinnista riskien poistamiseen
Webinaarin case-esimerkkeinä nähtiin kaksi Helsingin kaupungin peruskorjauskohdetta, päiväkoti Kannelmäessä ja Finlandia-talo sekä Senaatti-kiinteistöjen hallinnoima Kansallisarkisto.
Päiväkodin peruskorjauksessa yhteistyön tavoitteena oli riskien poistaminen. Saatavilla olleen lähtötiedon rinnalle tuotu purkutöiden jälkeen tuotettu data mahdollisti tehtyjen suunnitelmien tarkistamisen ennen rakennustöiden aloittamista. Syntyi tehokas ja aikataulullisesti hallittu prosessi.
- Kun tämänkokoisessa kiinteistössä laserkeilausdata on hyödynnettävissä tietomallissa jopa samana päivänä, on suunnittelijan ja urakoitsijan helppo todentaa vaikkapa läpivientisuunnitelmien paikkansapitävyys, Hauru jatkaa.
Finlandia-talo on esimerkki peruskorjauskohteesta, josta on olemassa valtava määrä tietoa ja piirustuksia – ja vähintään vastaava määrä rajoituksia. Yksi haasteista oli mahduttaa kolminkertainen määrä talotekniikkaa suojeltuihin tiloihin, joita ei saanut muuttaa. Mittauksien ja olevien piirustuksien pohjalta laadittujen tietomallien rinnalle tuotettiin laserkeilattua materiaalia lohko kerrallaan purkutöiden edetessä. Alunperin työ oli tarkoitus toteuttaa siten, että ongelmakohtien ratkaisu tapahtuisi 2 viikon kuluessa suunnitelmien vertaamisesta todennettuun tietoon. Kun laserkeilauksen vertaileminen suunnitelmiin onnistuikin yhteisellä alustalla helposti, siirryttiin käytäntöön, jossa viikottain, laserkeilauksen jälkeisenä päivänä, suunnittelijat, urakoitsijat ja rakentajat, vertasivat malleja ja sopivat keskenään mahdollisista suunnitelmien muutoksista. Prosessi mahdollisti merkittävän riskien minimoinnin huippuvaativassa ja suojellussa kohteessa, ja se saikin myöhemmin WDBE2023-tietomallipalkinnon.
Senaatti-kiinteistön hallinnoiman Kansallisarkiston peruskorjauksesta Hauru toi esiin tietomallityöskentelyn etuja ja haasteitakin.
- Kun perinteisessä 2D CAD-pohjaisessa työskentelyssä rakenteista voidaan esittää vain todennettu osa, pakottaa tietomallinnus kolmiulotteisena työskentelytapana esittämään rakenteet kokonaisina, vaikka tietoa ei vielä olisi kattavasti saatavilla.
- Projektille luotiin yhteinen tietomallinnusympäristö, jossa työtä tehtiin vaiheittain ja tiiviissä yhteistyössä arkkitehdin kanssa. Lähtötietomallin vastaanotto tapahtui arkkitehdin näkökulmasta varhaisessa vaiheessa, mikä mahdollisti vastuiden sopimisen kriittisistä ja merkittävistä työvaiheista helpoksi.
Kansallisarkistossa tahtipuikkoa heilutti rakennuttajalle tuttu kaveri, aikataulu. Jo kolmen kuukauden päästä tietomallipohjan rakentamisesta päästiin käynnistämään tietomallipohjainen suunnittelu, mikä on Haurun mukaan poikkeuksellista, kun huomioidaan rakennuksen historiallinen luonne ja rakenteelliset kerrostumat. Lopputuloksena säästettiin jopa puoli vuotta aikataulussa.
Lähtötiedon laatu on helppo havainnollistaa kuvantamalla: vihreä on todennettua mittaustietoa, punainen arvattua tietoa ja keltainen siltä väliltä.
Viisi tärkeää asiaa seuraavaan saneerausprojektiisi:
1) Mallinnetaan eikä oleteta: tiedonkeruu ja analysointi varhaisessa vaiheessa vähentävät riskejä merkittävästi.
2) Tarvelähtöisyys on tärkeää: kaikkia kohteita ei tarvitse mallintaa täydellisesti, mutta mittaustiedon kerääminen kannattaa lähes aina.
3) Hyvä lähtötietoprosessi mahdollistaa paremman laadun, hallitummat aikataulut ja budjetin pysymisen suunnitelmassa.
4) Laserkeilaus ja fotogrammetria mahdollistavat tarkan dokumentoinnin.
5) Selaimessa toimivat alustat (esim. Cintoo) mahdollistavat pistepilvien ja tietomallien yhdistämisen ja vertaamisen.
Tietoa 25 vuotta -webinaarisarja jatkuu syyskuussa. Seuraava webinaari:
📅 Ke 17.9.2025 klo 10:00-10:45
📝 Fiksumpaa rakentamista tiedolla - informaatio osana digitaalista prosessia
🎙️ Ville Reima, Tietoa & Henna Kiviranta, Hartela
Webinaarin aiheena on tietomallien tiedon hyödyntäminen suunnittelussa ja rakentamisessa. Miten informaatio toimii osana digitaalista suunnittelu- ja rakentamisprosessia, ja voiko määrä- ja kustannuslaskentaa oikeasti tehdä tietomallipohjaisesti?
Case-esimerkkeinä urakoitsijan oma tuotanto Hartelalla ja julkiset hankkeet, kuten Helsingin kaupungin kohteet.
