Tietomalleihin tuotetaan nykyisin valtavia määriä tietoa, mutta sitä ei aina hyödynnetä niin tehokkaasti kuin mahdollista. Käytännössä suunnitelmia saatetaan yhä välittää rakentajalle PDF-muodossa laskentaa varten, vaikka kaikki tarvittava tieto olisi kaikkien osapuolten käytettävissä ohjelmistoriippumattomassa IFC-mallissa. Haasteita tuo se, että monilla toimijoilla tietomallit eivät ole virallisia sopimusasiakirjoja, mikä vähentää niiden käyttöä ja luotettavuutta.
Miten tietomallipohjaisen prosessin edut saataisiin paremmin käyttöön? Avaintekijöitä ovat luottamus mallin tietoon, vakiointi ja selkeät käytännöt.
Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta kannattaa
Määrä- ja kustannuslaskenta kannattaa tehdä tietomallipohjaisesti, koska se tekee prosessista nopeamman, tarkemman ja vähemmän virhealttiin perinteisiin menetelmiin verrattuna. Kun suunnitelmiin tehdään muutoksia, tietomalli päivittyy lähes reaaliaikaisesti. Tämä helpottaa suunnitteluratkaisujen vaikutuksen arviointia ja budjetin hallintaa läpi koko projektin.
Tietoan toimitusjohtaja Marko Rajalan mukaan tietomallit tukevat päätöksentekoa, vähentävät hukkaa ja mahdollistavat fiksumpaa rakentamista, kunhan niihin luotetaan.
Vakioinnin merkitys
- vakioidussa tuotannossa:
Kun rakentaja vakioi omat tuotantonsa sisällöt ja prosessit, tietomallien hyödyntäminen määrä- ja kustannuslaskennassa voidaan pitkälti automatisoida.
- vähemmän vakioidussa rakentamisessa:
Perinteisessä, esimerkiksi YTV2012-määrittelyn mukaisessa mallintamisessa, suurimmat hyödyt saavutetaan parantamalla kommunikaatiota, yhteistyötä, ohjeistusta ja tarkistusprosesseja.
Case Hartela: Yrityskulttuuri tukee ketteryyttä ja laatua
Suomalainen perheyritys Hartela uskoo vahvasti tietomallipohjaisen prosessin päihittävän vanhat menetelmät nopeudessa, luotettavuudessa ja laadussa. Hartelan tietomallimanageri Henna Kiviranta kertoo, että yrityksen matala organisaatio mahdollistaa ketterän etenemisen ja hyvät lähtökohdat mallien hyödyntämiselle.
Webinaarissa 17.9.2025 Hartelan tietomallimanageri Henna Kiviranta esitteli tietomallien käyttöä erilaisissa rakennuskohteissa
Hyödyt käytännössä
1 Hankalat kohteet:
Esimerkiksi Turun musiikkitalo Fuuga oli kaarevine paikallavalumuotoineen erittäin haastava. Kivirannan mukaan tietomallit tarjosivat monivertaiset hyödyt määrätietojen laskemiseen verrattuna piirustuksista arvioimiseen.
2 Automatisointi ja laatu:
Hartela pyrkii tehokkaampaan laskentaan ja automatisointiin. Määrätiedon saaminen suoraan tietomalleista vähentää manuaalista työtä ja virheitä. Samalla ympäristö- ja vastuullisuusvaatimuksiin vastaaminen helpottuu.
3 Suunnittelun tuki:
Tilaajavetoisessa suunnittelussa laskijalla on usein vähän aikaa arvioida suunnitelmien ja mallien laatua. Tällöin laadukas tietomalli on laskijalle suureksi avuksi.
Vakioidut rakenteet parantavat laatua
Hartelan omassa asuntotuotannossa hyödynnetään vakioituja rakenteita, objektikirjastoja ja tietosisältöjä. Tämä helpottaa suunnittelijoiden työtä, parantaa laskennan tarkkuutta ja on keskeinen osa laadunvarmistusta. Vakiointi ja yhtenäiset nimikkeistöt (esim. Talo 2000, BEC) mahdollistavat määrätiedon automatisoidun hyödyntämisen.
Kiviranta kannustaa alaa: "Mitä enemmän uskalletaan tietomalleja käyttää, sitä suuremmat hyödyt niistä saadaan. Rohkeasti vaan käyttämään, ei tämä ole ydinfysiikkaa vaan betonia, elementtejä ja runkoa, kuten muutenkin rakentamisessa."
Henna Kiviranta esitteli Hartelan oman tuotannon vakioituja malleja
Case Helsingin kaupunki: Luottamus laskentatietoon
Helsingin kaupungin ja Tietoan kehityshankkeen tavoitteena oli vähentää kustannuslaskennan riskitasoa ja helpottaa päätöksentekoa. Vaikka kaupungin tietomallivaatimukset ovat laajassa kuvassa YTV2012-tasoiset, laskijoilla oli halua hyödyntää malleja. Haaste oli kuitenkin selkeä: tietomallien luotettavuus on epävarmaa, sillä aina ei ole tiedossa, mihin tarkoitukseen tieto on alun perin tuotettu.
Ratkaisu: Kevyt prosessin parannus
Pilotissa laadittiin prosessikuvaus ja ohje laskentavaiheen tiedonvaihtoon. Ratkaisu oli yksinkertainen: tietomallikoordinaattori, suunnittelija ja laskija käyvät tietomallit yhdessä läpi. Näin laskijan on helpompi valita suuresta tietomäärästä olennaiset tiedot.
Tietoan BIM Advisor Ville Reiman mukaan hanke toteutettiin kevyellä mallilla – hyödyt saatiin välittömästi kahden tunnin mittaisen palaverin jälkeen. Laskennan irtonaisuus muusta suunnittelusta on yleinen ongelma, mutta aineiston yhteinen läpikäynti helpottaa kaikkien työtä ja tuo varmuuden laskentatietoon.
Hartelan vinkit hyvän tietomallin tuottamiselle laskentaan:
- Määrittele tietomallivaatimukset käyttötapauspohjaisesti ja kansalliset vaatimukset (esim. YTV2012) huomioiden
- Varmista vaatimusten ymmärtäminen ja aikataulutus
- Johtaminen, sitouttaminen ja luottamus ovat tärkeitä erityisesti, kun poiketaan yleisestä toimintatavasta
- Suosi mahdollisimman koneellista tiedon syöttöä ja tulkintaa
- Tee tietomallin laadunvarmistus monessa vaiheessa
Tietoa 25 vuotta -webinaarisarja jatkuu joulukuussa. Seuraava webinaari:
📅 Ke 10.12.2025 klo 10:00-10:45
📝 Havainnollistaminen osana tietomallintamisen prosessia – Miten tietomallit toimivat käyttäjäyhteistyön ja päätöksenteon tukena
🎙️ Marko Rajala, Olli Pääkkönen, Tietoa & erityisasiantuntija Pertti Siekkinen, Senaatti-kiinteistöt
Webinaarin aiheena on tietomallipohjaisen havainnollistamisen hyödyntäminen käyttäjäyhteistyössä ja päätöksenteon tukena. Miten havainnollistaminen toimii osana tietomallintamisen prosessia, ja voiko tietomalleja oikeasti käyttää päätöksenteon välineenä?
Parantaako mallipohjainen visualisointi yhteistä ymmärrystä ja vuorovaikutusta – vai onko se edelleen vain suunnittelijoiden työkalu?
