”Modernissa rakentamisessa ymmärretään suunnittelun tärkeys ja siihen panostetaan enenevässä määrin”, iloitsee Tietoan toimitusjohtaja, tietomallikoordinoinnin uranuurtaja Marko Rajala. ”Lisäksi ymmärretään, että mitä tiiviimpi eri asiantuntijoiden yhteistyö on jo suunnittelun alkuvaiheessa, sitä parempi on suunnittelun lopputulos – ja lopullinen rakennus.
Teknologia kohtaa ihmisen
Suunnittelun apuvälineitä on monenlaisia, osa on teknologisia, kuten tietomallintaminen, osa inhimillisiä, kuten erilaiset suunnittelun reseptit.
”Tietomallintaminen on korvaamaton osa nykyhankkeiden suunnittelua. Ilman tietomallintamista on kuin lentäisi sokkona”, kertoo A-insinöörien rakennuttajajohtaja Unto Hartikainen. Hänen mukaansa tietomallikoordinointi vaatii nykyisin entistä laajempaa osaamista, kun myös tuotannon aikataulutekniset ja hankkeen kustannushallinta kytkeytyvät tietomallin kautta suunnitteluun.
Tietoa on mukana kehittämässä tietomallikoordinointiin uusia, entistä paremmin toimivia toimintatapoja hankkeen eri osapuolten yhteistyön ja suunnittelun tueksi. Osana tätä kehitystyötä Reetta Lassila on tehnyt Tietoalle diplomityön ”Tietomallintaminen ja lean-työskentely rakennushankkeen suunnittelunohjauksen työkaluna”.
Kehitystyön tavoitteena on luoda toimiva ja kustannustehokas tietomallikoordinoinnin malli.
Lassilan Tampereen Tekniselle Yliopistolle tekemän diplomityön tuloksena syntyi Suunnittelun Resepti, uusi suunnittelunohjaustyökalu tietomallipohjaiselle rakennushankkeelle. Sitä voi pitää runkona yhteistyön organisoinnille.
Yhteistyötä tukevat toimintamallit
Suunnittelun Reseptin lähtökohtana olivat RYM PRE -tutkimusohjelman Model Nova -työpaketin tulokset. Model Novan keskeisenä tavoitteena oli tuottaa tietomallintamista hyödyntävä ja kestävää kehitystä tukeva rakennetun ympäristön liiketoimintamalli ja toimintakulttuuri.
Model Nova -työpaketissa kehitetyn solmutyöskentelyn tarkoitus on parantaa päätöksentekoa ja tuottavuutta. Siinä pyritään hyödyntämään osallistujien paras asiantuntemus ennakoivasti, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan, jolloin tulokseksi saadaan paras ja kustannustehokas ratkaisu. Solmutyöskentelyä on käytetty myös osana Suunnittelun Reseptin yhteistyötapoja.
”Solmutyöskentely sopii loistavasti hankkeisiin. Mitä monimutkaisempi hanke, sen laajemmalle ja pienemmiksi solmuiksi se hajautetaan”, kertoo A-insinöörien Unto Hartikainen.
Suunnittelun reseptin tavoitteena puolestaan oli jalostaa Model Novan parhaita kokemuksia ja kehittää suunnittelunohjauksen käytäntöjä konkreettisempaan suuntaan, mm. tehostamalla suunnittelijoiden yhteistyötä jo aikaisessa vaiheessa.
Uuden tietomallinnetun rakennushankkeen suunnitteluprosessin tavoitteita ovat mm.
- läpinäkyvyyden parantaminen
- virheiden vähentäminen
- laadun parantaminen
- aikatauluriskin pienentäminen
- hankkeen kokonaiskustannuksissa säästäminen.
Suunnittelun Reseptiä on tarkoitus pilotoida syksyllä 2016.
Pohjana tulevaisuuden suunnittelukäytäntöihin
Hartikainen pitää Suunnittelun Reseptiä hyvänä avauksena. ”Se sopii loistavasti tiettyihin hanketyyppeihin ja sitä voidaan kehittää edelleen ja laajentaa monen tyyppisiin rakennushankkeisiin.”
Myös Marko Rajala on innolla mukana luomassa parempia suunnittelukäytäntöjä: ”Digitalisaatio ei rakenna yhtään taloa. Tarvitaan myös ihmisiä. Paras tulos syntyy, kun yhdessä eri osapuolten kanssa mietitään asioita, ratkotaan ongelmia ja löydetään hyviä ratkaisuja.”
Reetta Lassilan diplomityössä mukana yhteistyössä: Helsingin kaupungin tilakeskus, A-Insinöörit ja Lujatalo.
