Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskus

Monipuoliset tilat liikuntaan

Uinti- ja liikuntakeskuksen tavoitteena on palvella alueen koulujen ja asukkaiden kasvavia tarpeita. Jätkäsaaressa asuu nykyisin noin 15 000 asukasta, ja Jätkäsaaren sekä viereisen Hernesaaren asukasmäärän odotetaan kasvavan edelleen 2030-luvulle asti. Alueen asukkaiden lisäksi keskusta tulevat käyttämään mm. helsinkiläiset liikuntaseurat ja -yhdistykset. Keskuksen monipuoliset palvelut (kuten 50 metrin uima-allas) tulevat Helsingin kaupungin liikuntapaikkapäällikkö Petteri Huurteen mukaan houkuttelemaan käyttäjiä laajalta alueelta Länsi- ja Etelä-Helsingistä. 

Keskukseen tulee suunnitelmien mukaan tiloja uimaopetukseen, vesijumppaan, uintiurheiluun ja vesileikkeihin sekä palloiluhalli, kuntosali ja muita ryhmäliikunta- ja harjoittelutiloja. Katolle on suunniteltu kattoterassi, joka mahdollistaa lämmittelyä, rentoutumista ja ulkoliikuntaa.

Investointi ja projektin eteneminen

Uudisrakennuksen bruttoala on noin 21 000 m², ja sen arvioidaan valmistuvan käyttöön vuonna 2029. Rakentamisen alustava aloitusvuosi on 2026, ja siihen liittyvä suunnittelu ja purkutyöt etenevät vaiheittain.

Hanke toteutetaan yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana. Kehitysvaiheen kumppaniksi on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala valinnut YIT:n. Hankesuunnitteluvaiheen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa PES-Arkkitehdit Oy. 

Tietoan rooli hankkeessa

Tietoa on toiminut hankkeessa yleissuunnitteluvaiheen ja nyt projektinjohtourakan kehitysvaiheen tietomallikoordinaattorina osallistuen projektinjohtourakan Big Room -työskentelyyn.

Hankkeessa on käytetty myös Tietoan havainnollistamisen palveluja. Marraskuussa 2025 Helsingin kaupunkiympäristön CAVE:ssa järjestetyssä käyttäjäkatselmuksessa kierrettiin käyttäjän edustajien, arkkitehdin ja projektinjohdon kanssa eri käyttäjäpolkuja ja kerättiin kommentteja suunnittelun tueksi. Käyttäjäkatselmuksessa käytettiin Tietoan 3DGS-yhdistelmämallia, jossa rakennuksen tietomalli oli upotettu GS-tekniikalla tuotettuun uunituoreeseen kaupunkimalliin.

3DGS-kaupunkimalli havainnollistamisen työkaluna

Artikkelin kuvituksena on ruutukaappauksia 3DGS-yhdistelmämallista, jossa on hyödynnetty Tietoan 3D-aluemalleissa käyttämää "Gaussian Splatting" -tekniikkaa. Gaussian Splat -ympäristömalli tuotetaan fotogrammetrisen 3D-mallin tavoin valokuvista, mutta tekniikka tarjoaa merkittäviä hyötyjä verrattuna fotogrammetrisesti tuotettuun Helsingin kaupunkimalliin:

• Nopeus ja "tuoreus": Helsingin kaupungin fotogrammetrinen kaupunkimalli perustuu laajoihin ilmavalokuvauksiin, joita tehdään korkeintaan kerran vuodessa. Tällä hetkellä julkaisua odottaa kesän 2024 kuvauksista tuotettava 3D-kaupunkimalli. 3DGS-mallin tuotanto on niin tehokasta, että se voi olla tarvittaessa vaikka vain muutama päivä sitten kuvatusta materiaalista tuotettu.
• Realistisuus ja tunnelma: GS-tekniikka mahdollistaa kaupunkimittakaavassa fotogrammetrista mallia realistisemman lopputuloksen ilman suurta jälkityöstöä. Kiiltävät pinnat eivät mene fotogrammetrisen mallin tavoin "rikki" ja kasvillisuuskin näyttää realistisemmalta. Yleisesti 3DGS-malli on visuaalisesti "lähestyttävämpi" kuin fotogrammetrisesti tuotettu 3D-malli.
• Selainystävällisyys: 3DGS-mallin avulla voi tuottaa kevyitä, nettiselaimessa pyöriviä esityksiä, joita on mahdollista rikastaa monipuolisella tietosisällöllä.

Tietonurkka: Mitä tarkoittaa Gaussian Splatting?

Gaussian Splat -malli perustuu fotogrammetrisen mallin tavoin suureen määrään yksittäisiä valokuvia. Fotogrammetrisessa mallissa valokuvista tuotetaan pintamalli, johon projisoidaan valokuvista saatavat tekstuurit. GS-malli on sen sijaan pistepilvimäinen 3d-malli, mutta sen pisteet eivät ole “neulanpäitä”, vaan pieniä utuisia pilviä. Pilven muoto ja voimakkuus noudattaa gaussista jakaumaa, eli se on keskeltä vahvin ja häipyy reunoille (tästä nimi gaussian splatting). Kun näitä pisteitä on paljon, ne sulautuvat toisiinsa ja muodostavat visuaalisesti jatkuvan pinnan.