Tilaajaohje ja ISO 19650: Miksi tietomallinnuksen pitää lähteä tarpeesta, ei tekniikasta?

Rakennushankkeissa tuotetaan nykyään valtavasti tietoa ja tietomalleja, mutta usein osa informaatiosta menee hukkaan, eikä palvele hankkeen todellista tarkoitusta. Asiantuntijawebinaarissamme 3.9.2026 käsittelimme RYTV Tilaajaohjetta, ISO 19650 -standardia ja niiden käytännön soveltamista. Alan tietomallintamisen pohjana on pitkään toiminut YTV 2012, jonka haasteena on vaatimusten irrallisuus. Tietomallivaatimuksia ei ole välttämättä mietitty loppuun asti, eikä niillä aina ole selkeää yhteyttä siihen, mitä hankkeessa oikeasti halutaan tapahtuvan. 

Tietoan BIM Advisor Miika Lemponen tiivistää nykytilanteen haasteet: 

- Ongelma ei ole se, etteikö malleja tehtäisi ja etteikö saataisi myös jotain aikaiseksi, vaan se, miten mallit kytketään oikeaan tavoitteeseen. YTV ei anna välineitä siihen, miten tavoitteet määritellään, vaan on enemmän toiveiden tynnyrin tyyppinen ohjeistus. 

Lemposen mukaan käytännöt ajavat siihen, että projektipäälliköt kopioivat vaatimuksia suoraan edellisistä hankkeista. Suunnittelijat puolestaan saattavat vastustaa mallintamista, kun työtä tehdään turhaan ilman selkeää päämäärää. Vaikka malleja tarkistettaisiin, ei pystytä aina todentamaan, tuliko tuotettu tieto oikeasti hyödynnetyksi. 

Ajattelumallin muutos: Yhteinen kieli ja selkeät päätöksentekopisteet 

Kansainvälinen ISO 19650 -standardisarja ja sen suomalainen sovellus, RYTV Tilaajaohje, muuttavat perinteistä toimintatapaa. Keskeisin muutos on ajattelumallissa: pitkien, irrallisten Excel-rivien sijaan lähdetään liikkeelle peruskysymyksistä: miksi tietoa tarvitaan ja mitä päätöksiä tai toimintaa sen avulla halutaan tukea. 

Tietoan toimitusjohtaja Marko Rajala korostaa selkokielisyyden merkitystä vaatimusten määrittelyssä: 

- Jos tavoitteisiin ja vaatimuksiin pyrkii muodostamaan selkokielisen näkemyksen, mihin asioihin vastausta halutaan, se helpottaa vaatimusten määrittelyä. Jos meidän täytyy vaikkapa tietää, liikutaanko budjetin mukaisissa kustannusraameissa, niin silloin on helppo tarjota juuri oikeaa tietoa päätösten tueksi.   

Uusi toimintatapa jaetaan selkeään ketjuun: 

Tavoite ja tarve: Miksi hanke toteutetaan ja mitä organisaatio haluaa saavuttaa? 

Käyttötarkoitus: Kuka tietoa tarvitsee ja missä vaiheessa hanketta? 

Informaatiovaatimus: Mitä tietoa toimitetaan ja missä muodossa? 

Hyväksymiskriteerit: Millä ehdoilla toimitettu tieto todetaan hyväksytyksi? 

Toimintapa kääntää keskustelun tietomallijargonista kielelle, jota myös projektipäälliköt ja hankkeen johto ymmärtävät. 

Mitä hyötyä uusi tilaajaohje ja standardi tuovat? 

Kun vaatimukset on sidottu oikeisiin tarpeisiin ja päätöksentekopisteisiin, saadaan hankkeista karsittua ylimääräinen höttö, päällekkäinen työ ja toiveet, jotka eivät koskaan toteudu. Tämä tuo mukanaan konkreettisia etuja:

• Pois toiveiden tynnyristä: Selkeytyy tarkasti, keneltä vaaditaan, mitä vaaditaan ja mihin tarkoitukseen tieto tulee.
• Tehokkuus ja säästöt: Esimerkiksi perinteinen määrälaskenta PDF-kuvista voi viedä viikon, kun taas vaatimusten mukaisesti tuotetusta IFC-mallista tarvittava tieto saadaan käyttöön minuuteissa.
• Vakiointi helpottaa kaikkien työtä: Kun hyödynnetään kansallisia standardeja, tarjouspyynnöt ja sopimukset muuttuvat samankaltaisiksi. Tämä helpottaa myös toimittajien työtä, kun he ymmärtävät heti, mistä on kyse.
• Yhteys tavoitteisiin: Vältetään tilanteet, joissa tilataan tietoa, jota kukaan ei aikonutkaan hyödyntää, tai asetetaan tavoitteita ilman, että niitä tukevaa tietoa on vaadittu.

Webinaarissa 2.9.2026 havainnollistettiin informaation vaihdon vaatimukset – mitä hyvä EIR käytännössä kertoo?​ 

Miten pääsee alkuun? 

Uuden standardin ja tilaajaohjeen käyttöönotto saattaa aluksi kuulostaa raskaalta, mutta kaikkea ei tarvitse eikä kannata tehdä kerralla. Asiantuntijoijdemme kolme vinkkiä onnistuneeseen käyttöönottoon:

1: Aloita tarpeesta, älä tietomallista. Älä listaa kaikkea mitä voitaisiin tehdä, vaan määrittele ensin, mitä toimintaa informaation pitää tukea, ja rakenna vaatimukset sen ympärille.

2: Älä keksi pyörää uudelleen. Hyödynnä kansallisia määrittelyjä ja Tilaajaohjeen valmista rakennetta. Peilaa organisaatiosi nykyiset vaatimukset tähän rakenteeseen; se auttaa paljastamaan nykyiset puutteet.

3: Kokeile, opi ja kehitä vaiheittain. Ota Tilaajaohje pohjaksi, pilotoi sitä ensimmäisessä hankkeessa ja kehitä organisaatiosi toimintatapoja saatujen kokemusten perusteella.

Haluatko syventyä aiheeseen tarkemmin?