Espoon Kulttuurikeskus
Espoon Kulttuurikeskus

Tietomallien hyödyntäminen korjausrakentamisessa

Tietomallintamisen ja luotettavien lähtötietojen rooli on noussut ratkaisevaksi tekijäksi korjausrakentamisessa. Korjausrakentamiseen liittyy monenlaisia ominaispiirteitä – säilytettävien rakenteiden huomioiminen, vanhojen suunnitelmien puutteellisuus ja yllättävät haasteet ovat vain joitakin niistä. Tietomallintamisen avulla voidaan tunnistaa potentiaalisia riskejä ajoissa ja ratkaista ne ennen kuin ne muuttuvat kalliiksi ja aikaa vieviksi ongelmiksi.

 

Kuva Espoon kulttuuriaukion suunnittelun tarpeisiin tehdyistä lähtötietomalleista maan päältä ja alta.

Kuva Espoon kulttuuriaukion suunnittelun tarpeisiin tehdyistä lähtötietomalleista maan päältä ja alta.

Tietomallintaminen ei ole pelkästään uudisrakentamisen etuoikeus, vaan olennainen osa myös korjausrakentamisen onnistumista. Korjaushankkeisiin liittyy lukuisia riskejä, laaja-alaista ongelmanratkaisua ja suunnittelukysymyksiä, jotka edellyttävät kohteeseen yksilöllisesti määriteltyjä ja mitattuja lähtötietoja.  

Tietomallintaminen on tärkeä työkalu suunnitteluvaiheessa, ja sen avulla voidaan hillitä yllätysten aiheuttamaa 

  • kustannusten kasvua, 
  • aikataulujen venymistä ja  
  • laadun heikkenemistä. 

 

Kuva Finlandiatalon WDBE-palkitusta suojeltujen rakenteiden ja talotekniikan työmaan aikaisesta yhteensovituksesta.

Kuva Finlandiatalon WDBE-palkitusta suojeltujen rakenteiden ja talotekniikan työmaan aikaisesta yhteensovituksesta.

Korjauskohteessa alkuperäiset suunnitelmat ja dokumentit saattavat olla puutteellisia tai vanhentuneita.  Ilman luotettavia tietomallipohjaisia lähtötietoja, suunnitelmia ei pystytä yhteensovittamaan säilytettäviin rakenteisiin. Tämä voi johtaa yllättäviin ja kalliisiin ongelmiin sekä rakentamisen aikaisiin muutoksiin. Esimerkiksi yksinkertainen virhe, kuten väärässä paikassa oleva reikä, maksaa tuhansia euroja korjata.  

Väärin mitoitettujen tai puutteellisesti yhteensovitettujen suunnitelmien seurauksena voi olla esimerkiksi rakentamisen aikaisia muutoksia, jotka maksavat ja vievät aikaa. Tämä voi aiheuttaa suunniteltujen muutosten kustannusten venymistä ja aikataulumuutoksia, joissa esimerkiksi aikataulun venyminen voi maksaa jopa 6 000 euroa päivässä pelkästään työmaan yleiskuluina. Tietomallintaminen auttaa tunnistamaan ja välttämään näitä riskejä etukäteen. 

Tietomallit mahdollistavat sujuvan yhteistyön kaikkien projektin osapuolten, kuten suunnittelijoiden, rakentajien ja tilaajien välillä, mikä johtaa yhtenäisempään ja tehokkaampaan työnkulkuun. Parhaimmillaan tietomallit mahdollistavat sellaisten osapuolten osallistumisen prosessiin, jotka eivät edes tiedä osallistuvansa tietomallintamiseen. 

Tietomallien tuomat hyödyt korjausrakentamisessa ovat merkittäviä 

 

Tietomallintaminen ei ole vain uusien rakennushankkeiden etuoikeus; se on myös onnistuneen korjausrakentamisen mahdollistaja. Uudet mittausteknologiat, kuten laserkeilaus ja fotogrammetria, mahdollistavat monimutkaisienkin lähtötietojen dokumentoinnin tarkasti, nopeasti ja tietomallien kanssa yhteensopivassa muodossa. Tietomallipohjaiset lähtötiedot auttavat hahmottamaan rakennuksen nykytilan paremmin, sekä tunnistamaan ja arvioimaan potentiaalisia ongelmakohtia, joita rakennusvaiheessa saattaisi ilmetä. 

Tietomallien avulla voidaan tehdä havainnollisia ja yksiselitteisiä suunnitelmia, jotka ovat ymmärrettäviä kaikille sidosryhmille. Tämä johtaa parempaan laatuun, vähäisempiin suunnitteluvirheisiin ja muutoksiin rakennusvaiheessa. Tietomallien avulla hankeryhmä pystyy suunnittelemaan paremmin aikataulussa ja budjetissa pysyvän hankkeen. 

Isot toimijat, kuten Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt, ovat jo ottaneet korjaushankkeiden tietomallintamisen vakiokäytännöksi. Tietomallintaminen yleistyy myös muilla toimijoilla ja viimeistään 1.1.2025 voimaan tuleva uusi rakentamislaki tuo tietomallintamisen kaikkeen rakentamiseen. Uusi rakentamislaki edellyttää rakennuslupasuunnitelmien toimittamista tietomallimuotoisina. 

”Rakennuksen korjaus- ja muutostyön rakennussuunnitelmat ja erityissuunnitelmat on toimitettava rakennusvalvontaviranomaiselle tietomallimuotoisina tai muutoin koneluettavassa muodossa korjaus- ja muutostyötä koskevien tietojen osalta.” 

Tietomallien ja digitaalisien lähtötietojen rooli arvorakennusten korjaushankkeissa 

 

Arvorakennusten korjaushankkeissa tietomallien ja lähtötietojen merkitys korostuu entisestään. Nämä rakennukset vaativat erityistä huomiota niiden rakennushistoriallisten ja kulttuuristen arvojen säilyttämiseksi. Tietomallintaminen ja digitaaliset lähtötiedot mahdollistavat vanhan arkkitehtuurin yksityiskohtaisen dokumentoinnin, mikä on välttämätöntä, jotta nykytilanne voidaan huomioida vastaavalla tarkkuudella suunnitelmissa. Samalla moderni teknologia, kuten uudet LVI-järjestelmät, voidaan suunnitella ja integroida rakenteisiin siten, että ne eivät häiritse rakennuksen historiallista arvoa. Esimerkiksi arkkitehtonisesti arvokas Kurt Simbergin suunnittelema Töölön Kesäkatu haluttiin säilyttää korjauksesta huolimatta olemukseltaan samankaltaisena, vaikka asuinrakennukseksi korjatun kohteen rakenteisiin tuli mahtua huomattavasti aiempaa enemmän talotekniikka. Tämän kaltaisessa korjaushankkeessa tietomallikoordinointi ja luotettavien lähtötietojen mittaaminen ovat välttämättömiä. 

Tietomalleilla on keskeinen rooli korjausrakentamisessa. Tietomallit tarjoavat tehokkaan työkalun riskien hallintaan, suunnittelun parantamiseen ja projektien tehokkaaseen toteuttamiseen. Erityisesti arvorakennusten kunnostamisessa tietomallinnus on korvaamaton työkalu, joka mahdollistaa historiallisten arvojen säilyttämisen samalla kun rakennusta päivitetään vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Ota yhteyttä, niin selvitetään mitä hyötyjä laadukas tietomallintaminen voi teille tarjota.