Helsingin ydinkeskustan vilkkaimmassa solmukohdassa tuhannet jalankulkijat, autot ja metroliikenne kohtaavat toisensa joka päivä. Kun tähän ahtaaseen ja logistisesti haastavaan ympäristöön alettiin sovittaa uutta terveys- ja hyvinvointikeskusta, ei ajatus valmistumisesta etuajassa ollut päällimmäisenä keskusteluissa. Kampin työmaalla kirjoitettiin kuitenkin toisenlainen tarina. Yli 140 000 helsinkiläistä palveleva moderni sote-keskus luovutettiin tilaajalle yli vuosi alkuperäistä aikataulua aiemmin.
”Kertaakaan ei metroliikenne pysähtynyt meidän takiamme”
Kampin terveys- ja hyvinvointikeskus valmistui metroaseman puretun lippuhallin ja sen viereisen aukion tontille. Pääurakoitsijana hankkeessa toimi YIT ja hankkeen aikana työmaalla on työskennellyt yli 2000 rakennusalan ammattilaista.
Keskeisellä paikalla sijaitseva hanke on ollut vaativa ja se on edellyttänyt korkeatasoista ja monipuolista rakentamisen osaamista sekä saumatonta yhteistyötä kaikkien hankkeen osapuolten kesken, sanoo hankepäällikkö Jukka Niemelä YIT:stä. Hän näkee onnistumisen johtuneen tuotannon eri osa-alueiden vahvasta ennakkosuunnittelusta, hyvästä vaiheistuksesta ja aikataulun hallinnasta sekä hyvin johdetun logistiikan, tahtituotannon ja tietomallipohjaisen suunnittelun yhteispelistä, josta hyvänä esimerkkinä hän mainitsee tahtituotannon viikottaiset aikataulupalaverit.
- Mitä suunnitteluun tulee, tietomallintamisen avulla voitiin esimerkiksi sovittaa tarkasti yhteen perustus, runko ja julkisivurakenteet ja minimoida taloteknisten asennusreittien ristiriitaisuuksia.
Tilaajaa edustava projektijohtaja Tuomo Salonpää Helsingin kaupungilta kertoo, ettei hän hankkeen käynnistyessä ajatellut projektin valmistuvan etuajassa.
- Ensimmäisessä kehitysvaiheessa tehtiin suunnittelu- ja hankeryhmän kanssa suunnitelmia ja keilattiin vanhoja rakenteita hankalissakin paikoissa. Paikka on erittäin haastava, kun metro kulkee alapuolella, vieressä on Kampin joukkoliikennetunneli ja Sähkötalokin liittyy rakenteisiin. Huolellisella ennakkosuunnittelulla poistettiin riskejä siitä, että rakennustyö olisi haitannut metroliikennettä, Salonpää kertoo.
Rakennuspaikalla olleiden metron teknisten järjestelmien siirtäminen rakentamisen alta ei ollut ongelmatonta. Poikkeamia vanhoihin piirustuksiin oli paljon:
- Johto johdolta selvitettiin, mikä alkaa mistäkin, mihin päättyy ja mikä sen funktio on. Tässä tietenkin laserkeilaaminen ja tietomallintaminen olivat suunnittelun apuna merkittävästi.
Salonpään mukaan etuajassa valmistuminen kertoo paljon valittujen työmenetelmien, oikeiden päätösten ja tiiviin yhteistyön voimasta.
- Työ sai vauhtia osapuolten ratkaisukeskeisyydestä ja päätöksiä vaativien asioiden nopeasta etenemisestä.
Jukka Niemelä kertoo, että kun erittäin haastavat purku- ja metron väistötyöt sekä louhintatyöt olivat valmiit ja runkorakentaminen hyvässä vauhdissa, alkoi YIT:n tahtituotannon aikataulutus näyttää valmistumista syyskuulle. Tuomo Salonpää halusi varmistaa, että näinkin mittava aikataulun alitus oli ylipäätään mahdollista:
- Pyysin Mittaviivan Anssi Koskenvesan mukaan arvioimaan tahtituotannon aikataulutusta. YIT:n suunnitelmat pitivät ja rakennus luovutettiin tilaajalle 15. syyskuuta.
14 000 kerrosneliömetrin kokoisen rakennuksen viereisten katualueiden työt valmistuvat vuoden 2026 lopussa, jolloin myös Runeberginkatu avataan ajoneuvoliikenteelle.
Suunnitteluun käytetty aika maksaa aina itsensä takaisin
Salonpää kehuu hanketyöryhmää poikkeuksellisen ratkaisukeskeiseksi ja yhteistyökykyiseksi. Salonpää vertaa hankeryhmää hyvin harjoitettuun orkesteriin, jossa jokaisella on oma roolinsa. Näkemyksen jakaa projektiarkkitehti Miikka Penttinen PES-Arkkitehdeilta:
- Teimme tosi tiivistä yhteistyötä osapuolten kesken alusta saakka. Rima oli kaikilla korkealla ja sama kunnianhimoinen laatuajattelu oli viety aliurakoitsijoiden valintaan saakka. Kun aliurakoitsijan kanssa jaetaan sama arkkitehtoninen kunnianhimo, aikaa säästyy turhalta ohjeistamiselta.
Aikataulun alitukseen vaikuttaneista syistä Penttisellä on vahva näkemys. Vaikka rakennusvaiheessa voidaan tehdä positiivisiakin muutoksia aikatauluun, panostuksella suunnitteluun ja sen riittävään resursointiin voidaan ongelmakohtia ratkoa usein jo ennakolta:
- Merkittävä tekijä oli suunnittelualojen tietomallipohjainen yhteensovitus suunnittelun ja rakentamisen aikana. Dalux-alusta toimi projektipankkina sekä yhdistelmämallina ja sen viestikanavissa ratkottiin havaittuja ongelmia yhdessä sekä dokumentoitiin yhteensovitusprosessin eteneminen. Näin suunnitteluratkaisujen loppuunsaattamista pystytiin seuraamaan ja hankkeen osapuolilla oli aina oikea tilannekuva.
Hankkeen tietomallikoordinaattorina toiminut Tietoan Ville Reima kehuu tilaajan panostusta lähtötietojen kartoittamiseen ja mallinnuttamiseen ja sanoo, että työn hedelmiä poimittiin suunnitteluvaiheesta toteutuksen alkumetreille. Tietomalli ei ollut vain suunnittelutyökalu, vaan työmaan ja tuotannonohjauksen johtamisväline.
- Pääurakoitsijan ote suunnittelunohjaukseen ja digitalisaatioon oli kiitettävä. Heti kehitysvaiheessa hankkeeseen tuotu Dalux sujuvoitti kaikkien osapuolten viestinvaihtoa.
Reima kertoo, että yhteensovituksessa pystyttiin sääntöpohjaisilla tarkastuksilla poistamaan toteutuksen esteitä: esimerkiksi kanavareittejä sovitettiin pois ovitolppien kohdilta ovitolppia mallintamatta ja siten välttämällä ylisuunnittelua.
- Julkisivuelementtien tiukka asennustoleranssi tunnistettiin riskiksi, jota hallittiin laserkeilaamalla julkisivupinta ja vertaamalla sitä suunniteltuun ja mallinnettuun. Metrotunnelin ruiskubetonipintaan liittyvien rakenteiden tarkka suunnittelu oli mahdollista ainoastaan pinnat keilaamalla.
Aikataulun alitus säästää veronmaksajien rahoja ja naapuruston hermoja
Tuomo Salonpää kertoo, että julkisen rakennuksen kohdalla aikataulun alitus näkyy myös merkittävänä alituksena budjetissa. Rahallinen säästö ei kuitenkaan ole ainoa etu:
- Vuosia kestävästä työmaasta on aina oma haittansa liikenteelle, alueen yrityksille ja asukkaille. Kun lisäksi lasketaan päälle se, että terveys- ja hyvinvointikeskuksen toimintaa päästiin suunnittelemaan etuajassa, puhutaan jo rahassa mittaamattomista asioista.
Onnistuminen näin haastavassa paikassa osoittaa, että kun yhdistetään varhainen ja luottamuksellinen yhteistyö tilaajan, rakentajan ja suunnittelijoiden välillä, täydennetään sitä huippuunsa viedyllä tietomallintamisella ja laadunvarmistuksella ja johdetaan kurinalaisella tahtituotannolla, saavutetaan merkittäviä aikasäästöjä ja parannetaan rakentamisen laatua.