20 vuotta sitten tietomallintaminen – jota vielä muutama vuosi aiemmin kutsuttiin tuotemallintamiseksi – ymmärrettiin enemmän visualisoinniksi kuin työkaluksi. Vaikka vaatimusmallin tuominen mukaan korjausrakennushankkeeseen oli uutta, sitä päätettiin pilotoida laajamittaisesti Senaatti-kiinteistöjen omistaman vuonna 1975 rakennetun toimistokiinteistön peruskorjauksessa Hakanienemenkadulla.
Helsingin Sanomat kirjoitti joulukuussa 2008 artikkelin ”Opetushallitus muutti Pitsilinnaan”. Artikkelissa siteerattiin opetusneuvos Pirjo Sinkoa, jonka sanoin ”lähdimme evakkoon Helsingin rumimmasta talosta ja palasimme kauneimpaan".
Senaatti-kiinteistössä peruskorjauksen hankesuunnittelusta vastannut arkkitehti Kari Ristolainen kuvailee hankkeen lähtötilannetta kauniisti sanoen haastavaksi:
- Kiinteistö oli moniongelmainen: siellä oli vakava sisäilmaongelma, se oli talvella kylmä ja kesällä kuuma. Lisäksi kellarin autohalli täyttyi aika-ajoin sade- ja tulvavesistä ja ulkoasukin oli betonibrutalismia ankeimmillaan.
Tietoa oli mukana hankkeessa alusta saakka. Tietoan toimitusjohtaja Marko Rajala kertoo, että hanke oli ensimmäinen Suomessa laserkeilattu ja tietomallintamista tässä laajuudessa hyödyntänyt peruskorjaushanke.
Talon purkamista ja uudelleenrakentamistakin harkittiin, mutta lupaa siihen ei omistajalta saatu, sillä rakentamishetken jälkeen muuttuneiden kerroskorkeusvaatimusten mukaan uudisrakennuksessa olisi menetetty yhden kerroksen verran vuokrattavia neliöitä.
- Niin julkisivu, sisätilat kuin erityisesti tekniset järjestelmät tuli suunnitella ja rakentaa täysin uudestaan. Tässä korvaamattomaksi avuksi nousi tietomallintaminen, jolla tehtiin talon vanhojen rakenteiden ja uuden talotekniikan yhteensovitus sekä energiasimulaatiot, kertoo Ristolainen
Tietoa laserkeilasi rakennuksen mahdollisimman tarkkojen lähtötietojen saamiseksi. Ristolainen kertoo, että ajatusta tietomallintamisesta ja sen edellyttämistä laserkeilauksista ei suinkaan otettu varauksetta vastaan, sillä tietomallintamisen kehitys ja sen hyödyntäminen tässä laajuudessa oli uutta. Vanhan, paikallaan olevan rakennuksen skannaamista ja mallintamista ei pidetty järkevänä, mutta Ristolainen perusteli budjetin käyttämistä rakennuksen mallintamiseen sillä, että lähtötiedot olisivat mahdollisimman oikeat kokonaan uudistettavan talotekniikan tilavarauksia varten jo suunnitteluvaiheessa.
- Pätevät suunnittelijat, yhteistyökykyinen ja -haluinen projektijohtourakoitsija ja Senaatti-kiinteistöjen vahva tuki – siinä olivat tämän hankkeen onnistumisen peruspilarit, Ristolainen tiivistää.
- Rakennusta käytiin ihmettelemässä USA:ta myöten, sillä näin pitkälle tietomallinnetut korjausrakennuskohteet olivat harvinaisuuksia.
Kun rakennus vuonna 2008 valmistui, muuttui myös osoite astetta houkuttelevammaksi. Hakaniemenkatu 2 jäi historiaan pääsisäänkäynnin siirtyessä meren puolelle osoitteeseen Hakaniemenranta 6. Vuoden 2008 peruskorjaushankkeeksi valittu rakennus on nykyään mm. Opetushallituksen ja Museoviraston käytössä ja katselee aitiopaikalta Hakaniemenrantaan pian nousevaa 1200 asukkaan asuinaluetta ja hotellia.
Case Hakaniemenranta 6
Peruskorjauksen arkkitehtisuunnittelijana toimi Arkkitehtitoimisto SARC Oy ja projektinjohtourakoitsijana SRV.
Laserkeilaus, inventointimallinnus ja havainnollistaminen Tietoa.
Perusparannuksessa rakennuksen julkisivu, sisätilat ja tekniset järjestelmät rakennettiin uudestaan. Rakennus saatiin paremmin ympäristöön soveltuvaksi, kun rakennuksen rannansuuntaista runkoa kavennettiin purkamalla keskeltä osa tiloista ja muuttamalla keskiosa läpinäkyviksi, avoimiksi maisematiloiksi. Betoninen ulkopinta purettiin, kantava sisäkuori eristettiin uudelleen ja verhottiin valkeilla mattapintaisilla rakennuslevyillä sekä tekstiilitaiteilija Outi Matikaisen suunnittelemalla silkkipainetulla julkisivulasituksella.